Akku täynnä, lämmöt pelaa

Rekisteritunnuksen tarrat saapuivat jo perjantaina. TiMi saa rauhassa asettua telakalle ennenkuin tarroja asennellaan, jotta ne saadaan aseteltua oikeaan asentoonsa. Tarkkaa mittausta nimittäin tiedossa. Itse tarran kiinnitys mukana tulleiden selkokielisten poliisiohjeiden mukaan ei tunnu kovinkaan hankalalta. 

Tänään tiistaina töiden jälkeen pikkupuuhasteluja veneellä. Ensimmäisenä kiinnosti nähdä oliko aurinkopaneeliin kiinni jätetty akku latautunut.  Akku ulos ja yleismittarilla lukemat ylös. 12,9V. Oikein hyvä!

Vaihdettiin akkukengät uusiin. Vanhat saavat olla varalla, jos niitä vaikka joskus tarvitaan. Samalla selvitettiin Jarin kanssa ihmetellyn punaisen johdon salaisuus: kytkentäpaneelin miinusjohtohan se. Vaihdetaanpa siniseen keväällä. (Vuoteen 1974 asti nollajohdin on merkattu punaisella. Tällaisen tiedon löysimme verkosta.)

Luimme viime viikolla Wallas lämmittimen lämmittämättömyydestä paljon parjaamastamme suomi24:sta.

Tällä kertaa keskustelu oli sääntöjä vahvistava poikkeus. Ei yhtään " ite oot vissiin juonu pullon kossua ja sammut"-tyyppista kommentointia kuten threadissa, jossa kyseltiin perämoottorin sammumisesta käynnistyksen jälkeen. 

Niin... Siellä puhuttiin kahdesta asiasta, joissa kannattaa Wallaksen kanssa olla tarkkana. Vanhempi nk. pelti-Wallas, joka meilläkin TiMissä on, on erittäin kranttu sille, että 1) itse kotelo on hyvin kiinni ja 2) se saa virtaa riittävästi.

Kotelo oltiin jo edellisellä käynnistyskerralla kiinnitetty tiukasti paikoilleen ja nyt piuhojen päässä on täysi akku. Lämmitin päälle ja johan syttyi pian lämmittimen palamista indikoiva punainen valo laitteen keskusyksikköön. toimiihan se tämäkin. Nyt kun vielä optimoidaan lämmön tulo salongin ja keulapiikin suuntaan niin homma on loistavasti tältä osin mallillaan. 

Ensi perjantaina olisi tarkoitus mennä taas yöksi Eiran rantaan. Kohta alkaa nämä mahdollisuudet käydä vähiin tältä kaudelta. Olihan ulkolämpötila tänäänkin vain +6 astetta.

Aurinkosähköä harakoille

Jari piipahti veneellä katsastamassa sähköjä. Suunniteltiin ensi kesän maasähköadapterin asennusta ja tarvittavia sähkövetoja: mistä maasähkö tuodaan sisään ja minne adapteri asennetaan.  Mutta päivän tärkeimpänä tehtävänä oli ymmärtää aurinkopaneelin toiminta. Aikaisemmin mitattuna aurinkopaneeli tuottaa jännitteenalentimelle  (kuva) virtaa ja jännite on 20 Voltin verran, mutta akkuihin asti alentimelta ei tuntunut kulkevan mitään. Jännitteenalentimessa vilkkuu vihreä valo. Villkuva valo kertoo sen, että valmiutta on, paneeli toimii,  mutta siitä eteenpäin kytkennät eivät ole kunnossa. Johtoja lähtee ja tulee mutta ovatko oikeat ja jos ei, missä niiden toinen pää luuraa?

Plussa kyllä oli paikallaan akun navassa, mutta miinus? Miinukselle tulee hämäävästi ohuempi punainen johto. Yleensähän miinus merkitään sininsellä. Tämän punaisen piuhan tarkoitus ei vielä selvinnyt, mutta oikea miinusjohto jännitteenalentimelta se ei ole. Ja kuten aloitteleva venesähköalipursimieskin jo tietää kantapään kautta, mitään ei tapahdu ellei piiri ole yhtenäinen.   

Niinpä etsimään tarvittavaa miinusjohtoa. Yleismittarilla haettiin jännitteenalentimelta lähtevän johdon päätä. Vihdoin mittari piippasi.  Olimme löytäneet oikean johdon. Miinusjohto paikoilleen,  akkuun kiinni ja jännitteenalentimeen ilmaantui  jatkuva vihreä valo. Jopa alkoi akku latautumaan. Tämä vielä varmistettiin mittarin avulla.

Aurinkosähkö oli kulkenut tähän asti harakoille. Miinusjohto on  hyvinkin saattanut vain irrota kytkennästään. En usko että se noin on aina ollut. Samoin aurinkosähköllä on ladattu vain yhtä akkua. Asennetaan akkujen plussien väliin johto myöhemmin, niin latautuu molemmat tämänhetkiset akut. Se, riittääkö aurinkopaneelista tuleva virta lataamaan molempia akkuja yhtäaikaa pitää vielä selvittää. Jos ei riitä niin tärkeämpää on, että akuista juuri starttiakku latautuu.

Johtoja TiMissä siis riittää. Sisävalaistuksen, instrumenttien ja ajovalojen kytkennät ovat selvillä. Johdotuksen tarkempi vienti kohteelle on selvityksen alla ja hyvä tehdä ennen kuin uudelleenjohdotukseen alkaa. Pistopunkan alla , juuri näiden aurinkopaneelikytkentöjen takia,  on  muutama ylimääräinen johto  selvitettävänä .  Suurimmassa osassa ei kulje mitään, mutta alkuperäisten kytkentäkaavion puuttumisen myötä on erittäin hankalaa tietää mistä mikäkin johto tulee ja mikä on niiden tarkoitus. Salapoliisin hommia. Tulevaisuuden iltapuhteeksi johtojen päähän kiinni ja sieltä sitten eteenpäin katsomaan mistä löytyy sen toinen pää. 

Sähkön kanssa tulee olla varma mitä missäkin menee vaikkakin kyseessä on "vain" 12 Voltin piiri. Yleismittari alkaa olla jo tuttu peli. Joka kerta kun sitä käyttää, siitä tulee parempi ja parempi ystävä. 

P-10485

Nyt se sitten saapui -  Rekisteröintitodistus Trafilta. Oltiinkin pinossa aika lähellä pintaa Tiinan soittaessa. Hyvä näin. Nyt on asiakirjat kunnossa ja TiMillä tunnus P-10485. Sähköpostilla rekisteritunnuksen ilmoitus pursiseuran sihteerille lisättäväksi hakemuksen. Seuraava rikesakkorysä voi olla se, että rekisteritunnusta ei ole vielä veneen kyljessä.

Mutta kohta on!

Venerekisterit.fi sivustolta löytyy webshop, josta voi tilata viranomaismääräysten mukaiset säänvaihteluita ja vettä kestävät tarrat. Tilattiin tummansiniset. Näiltä näkymin löytyvät ensi viikolla eteisen lattialta muun postin seasta.

Ja sitten ei muuta kuin asentamaan.

Mitä sitä seuraavaksi tekisi?

Tänään ei TiMille menty. Halusimme tutustua kotona oleviin purjeisiin paremmin ja siihen tarvitaan tilaa. Varasimme pesutuvan ja levitimme purjepussien sisällöt lattialle. Kolme kappaletta purjeita; Aiemmin mainittu spinaakkeri ja kaksi rullaan tarkoitettua etupurjetta: fokka ja myrskyfokka. Vieläkin ihmetyttää se, mihin  rullaan tarkoitettuja eri kokoisia fokkia tarvitaan? Nykyisestä rullagenoasta saa aina sisään vetämällä pienemmän. Eihän se sisäänvedettynä varmastikaan vastaa erikseen nostettavaa etupurjetta mutta vaihdapa nyt rullaan pienempi purje. Ei juuri nyt kuulosta kaikkein nopeimmalta saati järkevimmältä toimenpiteeltä. Ehkäpä mieli muuttuu ajan saatossa.

Muovikumista tilattiin  pari uutta värivaihtoehtoa - Tempestin ja Swalan ruskeat katekankaat. Katsotaan sitten miltä ne näyttävät.  Veneitä seuranneena ei montaakaan ruskeaa sprayhoodia ole näkynyt. Suurin osa on sinisiä tai valkoisia. Sopivan sävyn löytyessä ruskea väri voi olla mukava poikkeus satamissa ollessa.

Edellisessä blogissa mainitisimme listauksesta kaikenlaisista ei_niin _pakollisista tuunauskohteista: tärkeintähän on nyt tietysti saada hommat pelaamaan kokonaisuudessaan ja vasta sitten ruveta tuunaamaan kaikkea muuta extraa, mutta talvi tulee ja silloin on ihan hyvää aikaa tehdä kaikkea pienempiä projekteja. Keväällä sitten kiilotukset ja vahaukset päälle. Alla listattuna nyt tähän asti löydetyt kunnostuskohteet tärkeyjärjestyksessä

Veneen ulkopuolella

Uudet fallit (nostimet)
Kaikkiin vantteihin sokat 
Uudet rullagenoan köydet

Mastonkaulus
Ruoripinnan hionta ja lakkaus

Autopilotin aukkovaneerin uusiminen
Tutkaheijastimen asennus
Uudet kaidevaijerit
Sitlooran teak-penkkien hionta ja öljyäminen

Sitlooran takaluukun uusiminen

Sitlooran sivuaukkojen puukehysten korjaus & uusiminen

Maasähkön veto & läpivienti

Kulkuvalojen vaihto LEDeiksi ja uudelleenjohdotus
Sprayhoodin vaihto
Purjepussin vaihto

Sisällä

Sisämoottorin kunnostus/vaihto

Lämmittimen huolto 

Septitankin huolto
pilssin luukun vaihto

Maton asennus

Uudet patjat ja patjanpäälliset sekä verhot

Uusi hylly vessaan

Uudet LED-valot ja uudelleenjohdotus

Navigointipöydän uudelleenjärjestely

Paikka plotterille
Paikka VHF-radiolle

Säilytyspaikka merikorteille

2 kpl 12v sisäpistoketta

karttavalo

Lista sähkölaitteista ja niiden kulutuksesta: kytkentakaavion laatiminen sekä uusien akkujen asennus.

Tuossapa sitä touhuttavaa riittää. Ei käy tulevaisuudessa aika pitkäksi.

Rapujuhlat ja kunnon pihvit

Viikonloppu kokonaisuudessaan veneellä. Perjantaina töiden jälkeen kotiin, tarvittavat varusteet kasaan, liemi kiehumaan ja ravut kattilaan.  Sitten veneelle tarkoituksena olla yötä Kompassitorilla. Tavarat autosta veneelle ja valmistelemaan rapujuhlia.  Kymmenen aikoihin alkoi Kaivopuisto hiljentymään. Ketään ei näkynyt - vain  muutama Uunisaaresta tullut ravintolavieras. Mikäs tässä ollessa - kahdestaan hiljaisuudessa keskellä Helsinkiä.

Rapujuhlien jälkeen keulapiikkiin nukkumaan ja  hyvin nukuttikin. Mukavan lämmintä oli ilman lämmitintäkin.  Aamulla aikaisin ylös. Heräsimme kiinnitysköyden narinaan varttia vailla kahdeksan.  Ei muuta kuin  kompassikahvilasta aamupala veneelle ja sitlooraan istumaan. Katselimme kun muutama vene valmistautui viikonlopun Gulf of Finland Raceen. Meitä ei kilpaileminen tässä lajissa kiinnosta - eikä oikein vielä tule edes mieleen milloin ja miksi se kärpänen iskisi. TiMi on ihan matkapursi ja sellaisena pysyy.

Lauantaina piti mennä kotiin, mutta veneellä oleminen oli niin mukavaa että päätettiin jäädä vielä sunnuntaiksi.

Mari ja Pasi , Claudia ja Tuukka  jälkikasvuineen kävivät viikonlopun aikana paikalla tutustumassa TiMiin. Tuulikin piipahti paikalla.

Sunnuntaina veneen tuunausta ja siistimistä. Nyt vuorossa salongin paapuurin puoli, vaatekaappi ja  kansiluukku. Messinkipeilin läpikäynti hammastahnalla ja -harjalla. Mukavaa puuhastelua ja siistiä tulee.

Sitten tutustumaan lämmittimeen - TiMistä löytyy Wallas 1800B. iPadista käyttöohjeet eteen ja siitä sitten konetta käyttämään. Wallakseen virrat, minuutin verran painetaan starttinappia ja odotetaan seuraavat neljä minuuttia - ei meinaa käynnistyä. Tälläset vehkeet ei aina lähde kerralla käyntiin.  Neljän minuutin päästä uudelleen starttinappi pohjaan kunnes kone hiljenee - kuuluu vain pieni napse. Käyntiinhän se lähti, nesteet kulkee ja pumppu toimii mutta punainen valo kojetaulussa ei syty, tuntuu sitä että liekki puuttuu.  Eli  Wallas "toimii" mutta eipä lämmitä. Lämmitin on hyvin yksinkertainen laite. Kutsutaan huolto kattomaan laite tai viedään näytille. Ei iso juttu . Eipä hättää, kylläpä tässä pikkuhiljaa opitaan tätäkin käyttämään

Kuulostaa enemmän siltä että TiMissä on paljon toimimatonta kuin toimivaa. Näinhän se on, mutta kyllä  osa menee myös osaamattomuuden piikkiin. No ainakin keitin toimii - erinomaiset pihvit saatiin aikaiseksi lauantai-iltana.

Vielä listausta kaikesta ei-niin-pakollisesta tuunauskohteesta niin sekin on hoidettu. Laitetaan listaa blogiin myöhemmin tulevalla viikolla. 

Kiinnitysköysi alkoi narisemaan varttia vailla kahdeksan myös sunnuntaiaamuna. Hassua! 

Saako rekisteröimättömällä veneellä purjehtia?

Tiina soitteli Trafille ja kyseli rekisteröinnin etenemisestä. Tätäkin koneistoa pyörittää nippu virkamiehiä ja vastaukset oli juuri sellaisia mitä virkamiehiltä odottikin.

"Meillä on nyt täällä tämän siirron (venerekisteri Maistraatilta Trafille) myötä aika pitkät jonot. Emme voi vastata milloin veneenne rekisteröinti tapahtuu"

Käsittelevät tällä hetkellä 11.8 alkaneella viikolla tulleita rekisteröintejä FIFO (First In First Out) periaatteella  eli otetaan pöydällä olevasta paperikasasta se päällimmainen (ensimmäisenä tullut) ja  hoidetaan käsistä.  Näinhän sen pitää mennäkin, mutta eivät  pysty sanomaan milloin on meidän veneen vuoro. Sehän tarkoittaisi sitä, että pitäisi koskea paperikasaan.

Meidänhän rekisteröinti tehtiin 22.8. joten parisen viikkoa vielä menee -jos kaikki menee sujuvasti Trafin puolella. 

Sitten googletettiin millaisia sanktioita sitä saisi, jos veneellä purjehtisi. Rikesakothan sieltä napsahtaisi.

Tässä listausta www.oikeus.fi sivustoilta

Vesiliikennerikkomukset

* Pieni ylinopeus 60 euroa 

* Merkillä tai opasteella ilmaistun kiellon rikkominen 35 euroa

* Veneen kuljettaminen alueellisten kieltojen tai rajoitusten vastaisesti 35 euroa

* Veneen rekisteröimättä jättäminen, rekisteröimättömän tai rekisteritunnuksettoman veneen käyttö 35 euroa

* Veneen asiakirjojen puuttuminen 20 euroa

* Veneen rekisteröinti-, muutos-, tuhoutumis-, luovuttamis- tai poistoilmoituksen tekemättä jättäminen 35 euroa

* Puuttuvat airot, mela, ankkuri, tyhjennyspumppu, käsisammutin tms. 35 euroa

From <http://www.oikeus.fi/tuomioistuimet/karajaoikeudet/text/fi/index/rikosasiat/seuraamukset/rikesakko.html>

Huoltoasemalla Tiina huomasi kolmen poliisipartion istumassa  pullakahvilla ja poikkesi asiasta kysymään.

Kuusi kappaletta maakrapuja. Eipä tienneet mutta ehdottivat että pitäkää kopiot kauppakirjasta ja Trafille tehdystä lomakkeesta lähetystietoineen mukana niin se helpottaa.

Rikesakot voisivat olla nenän edessä slti.

Tuomio

Veneelle töiden jälkeen, kuten joka päivä tähän asti. Ammattimies tuli katsomaan moottorin palasia klo 17.

Kyllähän tuon voi kasata. Uusitaan tiivisteet, laakerit ja männänrenkaat, MUTTA  koska kone on jo vanha (21v) ja  jo irti paikoiltaan, niin voisi olla fiksua vaihtaa se samantien uudempaan.

Eli meillä on nyt edessä kolme vaihtoehtoa:

1. kasataan kone, pistetään paikalleen ja purjehditaan vuosi/kaksi, jonka jälkeen se on viimeistään vaihtokunnossa.
2. Ostetaan vähän käytetty Volvo-Penta ja lykätään sisään.  Vanhoja osia voi käyttää koneen kokoamisen ja purkamisen opetteluun ja tottakai myös varaosina. 
3. Ostetaan uusi Kubotan kone, jonka jälkeen se on seuraavat kymmenen vuotta vain normihuoltoja vailla ja myydään nykyinen kone varaosiksi muille. Yamahan perämoottorille voisi tehdä samoin.

Nyt vain mietitään se järkevin vaihtoehto. Odotellaan tarjouksia kahdesta viimeisimmästä vaihtoehdosta ja katsellaan budjettia pitemmällä aikavälillä: ostetaanko uusi kone nyt vai siirretäänkö sitä vuoden/kaksi vai viisi vuotta.

Alipursimies siirtyi veneeltä suoraan SM-liigakauden avaukseen Nordikselle - ihan hyvillä mielin. Eihän koneen kuntoa olisi paremmin voinut läpi käydä kuin nyt.

Päivä, josta ei blogia kirjoiteta

Maanantaina ulos.

Ei menty.

Neljän hepan jammu temppuili. Sammui pian käynnistyksen jälkeen ja oli sen verran epävarman oloinen ettei puput pöksyissämme uskaltaneet lähteä merelle kokeilemaan pääsisikö sieltä pelkillä purjeilla takaisin.

Sitten pentterin puunaukseen. Kloriittihöyryissä keittimen mutterit mereen.

Ei ollu meidän päivä. Tämä maanantai oli maanantaikappale.

Illaksi kotiin lukemaan jotan muuta merihenkistä.

Maksetaas seuraavaksi Kaivarista saatu parkkisakko.

Nyt jo alkaa naurattamaan :)

Minne TiMi talveksi?

Kuukausi aikaa pitää vene vesillä. Sitten olisi noston aika. Mutta minne sen nostaisi kun ei ole paikkaa minne telakoida TiMi talvikuukausiksi? Pursiseuraan vai kaupungin paikoille?

Pursiseuraan liittyminen kiehtoo. Sieltä löytyy tietoa ja osaamista. Veneet katsastetaan ja voi sinänsä olla varma, että oma pursi on silloin katsastusluokan mukaisessa kunnossa. Antaa siis tiettyä rauhaa sekin. Pursiseuroilla on omia saaria, joissa voi yöpyä matkoillaan vähän pitemmälle.

Hakemuksen täyttöön. Koivusaaren Pursiseuraan yrittäisimme päästä. Ville ja Tuukka ovat siellä, joten tuttuja kavereita löytyy. Venepaikkahan meille jo tälle syksylle on mutta talvi on nyt se tärkein. Hakemuksessa kysellään osaamista, suosittelijoita ja tietenkin veneen tietoja. Rekisterinumeroa ei vieläkään ole Trafilta tullut. Odotellaan vielä ja laitetaan meillin vähän tietoja aiheesta, josko tunnuksen voisi lähettää myöhemmin sen saapuessa. Kukaan ei tiedä milloin rekisterinumero tulee. Trafi on ottanut maistraatilta venerekisterin pidon itselleen kuukausi sitten, joten eipä heidän nopeudesta ole kenelläkään vielä omakohtaista kokemusta. Olemme tässä ensimmäisten joukossa. Jos rekisteritunnuksen kanssa ollaan pursiseurassa tarkkoja ja Trafilla kestää pari kuukautta rekisteröinti niin sillion TiMi seisoo Kompassikahvilan pullantuoksussa vielä jouluna.

Pursiseuran talkoita odotellessa

P.S. Mikä ero on purjeveneellä ja huvipurrella? Kyllä me TiMistä huvipursi vielä koulitaan.

Kartat paperilla, pädillä ja plotterilla

Viikonloppuna veneelle tutustumaan tarkemmin instrumentteihin: lokiin, kaikuun ja plotteriin. Olisi tarkoitus lähteä neitsytmatkalle maanantaina.

Kaiku ja loki ovat hyvin suoraviivaisia ja yksinkertaisia käyttää . Itse Plotteri (Magellan) on vuodelta 2002. Toimii kyllä, mutta itse kartat näyttivät aika alkeellisilta ja tottakai, kun vene on Ruotsista niin mistäpä muualta kartat olisivat kuin sieltä eli Ruotsin rannikoilta. Suomen puolelta Turun saaristo löytyy. Sepä ei meitä nyt auta.

Ostaisiko Magellaniin suomen kartat vai hankkisiko suosiolla uuden plotterin? Eiköhän se ole niin, että helpompaa on hankkia nykyaikaisempi plotteri ensi kaudeksi. Nyt Magellanilla näkyy oikein hyvin koordinaatit. Paperisilla merikorteillahan sitä oikeasti mennään. Sitä varten Tiina rannikolaivuriksi itsensä luki :)

Kaverimme Turkka oli maininnut Mikalle aiemmin kesällä sovelluksesta, joka tuo merikartat tabletille. Nopea tekstiviesti Turkalle  - mikäs se firma/applari nyt taas olikaan.

Sailmate.fi - sieltä löytyy sovellus, jossa on kaikki Suomen merikortit digitaalisessa muodossa ja jokaisen sataman tiedot, mitä mistäkin satamasta löytyy, yhteistietoineen tottakai. Ja kun pädiin saa oman lokaationsa mukaan, on siinä taas plotterin ja paperisten merikarttojen tueksi varsin mainio sovellus. Eikä hintakaan ole paha. Karvan alta 30€.

Ville, Outi ja Joona kävivät veneellä vierailulla. Saimme odotetun tuomion. TiMi on  hyvässä kuosissa. Fallit vaihtoon ja vantteihin sokat. Siinäpä tarvittavat.  Loistavaa - olemme tehneet siis hyvät kaupat. Hyvältä tuntuu. 

Lämmittimen tutustumiseen tarvitseen hieman enemmän aikaa. Nyt etsimään ohjekirjoja webistä. Ja nyt kiiltää keitin (Origo 3000) kuin uusi. Viikonlopun ajan sitä on tullut hinkattua.

Uskaltaako Biltemassa käydä venetarvikeostoksilla?

Tuli piipahdettua tutustumiskäynnillä Lauttasaaren veneliikkeissä. 

Tärkeimpänä tietysti Volvo-Penta moottorivalmistajan tiloissa kyselemässä tyhmiä. Kerrottiin että on vene ja kone osina. Mitäs mahtaisi maksaa sen kokoonpano.

"miten pieninä palasina se kone on?" oli kysymys. Öööö.... Meidän mielestä niin pieninä kuin sen vain saa konetilasta paikaltaan ja palaset irroitettua.  Saako niitä pienemmiksi?

Kai sen männänkin saa vielä osiin jos oikein haluttaa mutta miksi sen tekisi.

Taas hauska fiilis - mitäköhän meidän oletetaan vastaavan ja mitä termiä tässä nyt sitten käytetään :)

Hyvin se meni. Työtunnin hinta saatiin vastaukseksi. Tuntimäärää on vaikeaa arvioida näkemättä. Mutta sen voi sitten jälkeenpäin laskea kuinka paljon tuli säästettyä ja opittua omin käsin asentamisesta.

Saatiin asiantuntevaa ohjeistusta ja opastusta siitä mitä kaikkea kannattaa kokoamisurakan aikana hankkia/uusia ja mitä ne maksavat. Kaikki uudet tiivisteet maksavat 2 PY (200€) jne.

Tiina kysyi lämmitettyä venepaikkaa ja sen hintaa kun mainostivat sitä - ajatuksena se, josko ensimmäisen talven pitäisi sisätiloissa ja kunnostaisi TiMiä pieteetillä. 45PY:n (4500€) hinta-arvio ei ihan ollut sitä mitä haettiin. Talvipaikan etsinnästä myöhemmissä blogeissa.

Sitten Maritimeen. Luoja sentään mitkä hinnat! Lähdetään nyt vaikka melamiinilautasista, jotka Biltemassa maksaa alk 0,015PY (1,5€). Maritimessä 0,19PY (19€).
Tuolla hinnalla voisi ostaa Arabian posliineja ja käyttää niitä kertakäyttöastioina.

Noviisilla tuli taas aimo liuta kysymyksiä mieleen.

Miten tälläinen liike voi menestyä nykyisessä verkkokauppakulttuurissa?

Purjehdusta harrastava kaverimme Mikko pointtasi meille kesällä saksalaisen verkkokaupan jossa on hyvää kamaa kohtuuhintaan kotiinkuljetettuna.
Millä keinoin tämänkaltainen liike tekee voittonsa? Myymällä yhden vantin viikossa heidän hinnoillaan?

Kuka täältä ostaa? Kaikki ne joille Biltema tai muut verkkokaupat on liian rahvasta? Kaikki ne jotka aina ennenkin on täältä ostaneet eivätkä voi muuttaa tapojaan?

Jos hinnat ovat 3-5 kertaiset Biltemaan tai Motonetiin verrattuna, onko myös laatu? Ja jos on niin mitkä on ne tuotteet joita ei kannata ostaa Biltemasta?

Katselimme molemmissa kaupoissa köysiä. Vielä ei oikein osata sanoa eroja laadussa mutta aikaamyöten sekin erottelukyky toivottavasti kohenee.

Kysymykset nosti esiin taas tämän blogin tarkoituksen: autetaan löytämään vastauksia kysymyksiin ja jakaa tietämystä muillekin kun on jotain jakaa.

Siitäpä sitten jatkokehitysidea: luodaan blogiin FAQ . Tehdään siitä vaikka TiMipedia johon laitetaan parhaimmat löytämämme vastaukset näihin kysymyksiin omakohtaisten kokemusten tai paremmin osaavien ystävien neuvomana. 

Ja valkeus tuli!

Alitajunta se tekee työtään. Toissapäivän blogia kirjoittaessa alkoi vissiin päässä raksuttaa. Töiden jälkeen veneelle, moottorin luukku auki. Etsitään käsiin kaksi samannäköistä sähköjohtoa, joista toinen selvästikin siirtyy laipion kautta katkaisinpaneelin suuntaan. Siis nän kaksi johtoa eli plussat yhteen ja miinus maahan. Akkukengät paikalleen, pääkytkimestä virrat päälle.  Ei sihise eikä sähise saati kipunoi tai savuta.

Ennenkuin mitään muuta nappia painellaan niin yleismittari käteen. Tarkastetaan

• Akussa virtaa:                                                   CHECK
• tuleeko pääkytkimelle virrat:                            CHECK
• juuri tehtyyn plussapiuhojen liityntään virtaa:  CHECK
• liitynnästä maahan virta:                                  CHECK
• Katkaisinpaneelin plussapiuhaan virtaa:          CHECK

Virtaa tulee siis ainakin katkaisinpaneeliin asti. Lupaavaa. Tästä eteenpäin vikakohdat voidaan paikallistaa jo hiukka helpommin.

Painellaan katkaisimet päälle: TOIMII - valkeus tuli TiMiin! Stereot soi ja valot pelaa! Ei taaskaan mitään rakettitiedettä mutta ensimmäistä kertaa tekevälle aika moinen pähkinä.

Voi tätä riemua! Hieno tunne! 

Kaikkien kiinnostuneiden kannattaa ladata webistä sähköturvallisuus edistämiskeskuksen (STEK) Vene ja sähkö -opas.
Tuo paljon ymmärrystä osaamattomalle ja saattaa auttaa osaavaakin muistamaan sähköön liittyviä asioita.

"Värit saattavat näyttää ulkona erilaisilta"

ja niin näyttikin! Aurinkoisella kelillä katekankaan mallipalaset olivat huomattavan paljon vaaleampia mitä illalla sisätiloissa kuten kuvista hyvin näkyy. Näinhän se tottakai on. Ei sinänsä mitään uutta, mutta hyvä aina muistaa.
Silmin havaittavat erot näkyvät vastaavina iPhonella otetuissa kuvissa. Kuva näyttää sen minkä silmäkin havaitsi - valoituksen/ajastuksen säädöistä viis. (Suurin osa blogin kuvista on otettu iPhonella.)

Täytyy tilata vielä tummempaa kangasta ja katsoa miltä se näyttää. Seuraava haaste on ymmärtää se, kuinka värit muuttuvat suuriina pintoina - tummeneeko vai vaaleneeko entisestään?

Sitten taas pähkittiin sähköjä ja piirreltiin sähkökuvat. Pikkuhiljaa, pikkuhiljaa...

Kone ja sähköt palasina

Hankkijalippis päähän ja sähköjen kimppuun. Biltemasta uusi akku ja yleismittari. Akku kiinni mutta sähkö ei kulje. Alkaako ahdistaa? Ei, mietteliääksi vetää mutta ei turhauta. Tätähän tämä juuri on.

Kovasti lukemista ja yleismittarin opettelua. Mistä mitäkin mitataan ja miksi? Missä sulakkeet? Mitä johtoa TiMi on syönyt ja missä ne menee?
Kuinka saada virta kun moottorin johdot eivät ole paikoillaan? eikös sähköjärjestelmä ole suljettu piiri jollon konetilassa roikkuva johto katkaisee piirin? Jepjep, mutta mitä sitten??

Plussan pitäis mennä starttiin ja miinuksen maahan koneen runkoon (jos olis mutta kun ne just puuttuu). Miten edetä ?- en tiedä

Soittoja sähkäritutuille. Jari tulee parin viikon päästä Helsinkiin - silloin saapuu osittainen mielenrauha. Katostaan löytyykö ratkaisu sitä ennen googlettamalla ja muilla keinoin

Aikaa kuluu - onneksi ei tupakkaa. Iltaisin on väsyneempi kuin ennen. Päivät töissä ja illat aivojumppaa TiMillä.

Hienoa että kone on palasina. Tietää miten se kasataan ja mitä kaikkea osia siellä on ja kuinka ne toimii. Olisipa sähkötikin kokonaan palasina, poissa tai edes kaaviot sähkövedoista. Ne pitää piirtää seuraavaksi. Aloitellaan raapustelu keskiviikkona.

BTW: Kotiin palattuamme posti oli tuonut Muovikumilta kirjeen. Sisustus-ja katekankaiden mallit! Todella nopeaa toimintaa. Siitä suuri kiitos Muovikumin väelle!

Katekangasvaihtoehdot: oikeanpuoleisin näyttää parhaalta

Patjanpäällisiä

Vene = useita uusia harrastuksia

Purjehtiminen on tässäkin harrastuksessa vain osa kokonaisuutta, Aivan kuten itse kalastaminen perhokalastuksessakin. Harrastuksen osana tulee useita uusia harrastuksia, jotka vaativat pähkäilyä ja eri taitoja - ja tottakai eri päähineet

Purjehduksen mukana tuli ompeluharrastus, puu-, sähkö- ja moottorinasennustyöt+ tämä blogaus
Mitäs tässä vielä eteen tuleekaan? :)

Aloitellaan sähkötöistä.

Hankkijalippis taitaa olla enimmäkseen päässä ennenkuin alipursimies pääsee hommin.