Wax on, Wax off

Ilta veneellä. Edellisenä iltana töiden jälkeen nopea käynti vain huomataksemme, että vesisade oli raidoittanut kyljen ihan saman näköiseksi kuin se oli ennen puhdistusta. Vain pikkunaarmut puuttuivat, mutta hieman harmittii. Niin se on, että vain kunnolla kiilloitettu kylki pitää lian poissa.

Illan aluksi nopea puhdistus ja kuivaus. Tämän jälkeen kaksi kerrosta vahaa.

Nyt kiiltää jo ihan toiseen tapaan kuin aiemmin.

Naarmuihin ostettiin Plastic Paddingin gelcoat filleriä. Tarvitsee minimissään +15 asteen lämpötilan, joten sen laittoa saa odotella.

Potkuri vaihtoon

Koneen vaihdon yhteydessä päätiime vaihtaa kaikki muutkin liikkuvat osat, jos siihen tulee tarvetta. Potkuri oli yksi mahdollisista vaihtokohteista. Vanhan potkurin sopivuus koneelle oli kuitenkin ensin mitattava.

Ajoimme maaliskuun 20. päivä  Keravalle Tapimerin tiloihin akselin mittojen ja vanhan potkurin kera potkurin nousukulman tarkastukseen.

Mittausten mukaan vanha potkuri on uudelle koneelle siinä ja siinä. Kyllä se eteenpäin kulkee mutta hukkaa koneen tehoja.  Uudelle koneelle optimaalisemmassa potkurissa on nousukulmaa tuuman verran enemmän. Päätimme hankkia uuden potkurin saman tien. Onpahan sekin sitten viimeisen päälle sopiva. Vanha potkuri säilytetään varalla.

Potkuri on tällä hetkellä työstettävänä ja saamme sen viimeistään toukokuun ensimmäisellä viikolla. Juuri parahiksi veneen laskuun. Pelkän akselin nousukulma ei riitä viemään TiMiä minnekään. Saa nähdä ehtiikö vai laitetaanko vanha siksi aikaa paikoilleen

Nyt alkaa veneilykausi: PRE-SEASON 2015

11. huhtikuuta alkoi sitten kevään perustyöt.

Jo syksyllä veneen pesijä totesi pohjan olevan hyvässä kunnossa myrkkymaalin osalta. Kyseli jo silloin mitä maalia on käytetty. Tästä ei ollut mitään hajua silloin eikä nytkään. Pohja tosiaan on  aika kivassa kunnossa. Antifouling on muutamia pieniä lohkeamia lukuunottamatta paikoillaan. Pientä hiontaa ja pohjamaalausta näiltä kohdin, Kölissä muutamia ruostetäpliä.

Koska meillä ei ollut tietoa siitä, mitä maalia pohjaan oli käytetty, löysimme itsemme  Maritimin parkkipaikalta, pois Motonetin ja Bilteman  läheisyydestä. Erikoisliikkeestä löytyy ainakin jonkinlaista näennäistä ymmärystä siitä, mitä voidaan tällaiseen "tuntemattomaan" runkoon  laittaa. Motonet ja Biltema "itsepalvelutavarataloina" ovat  hyviä paikkoja kaikille, jotka jo tietävät mitä tehdään ja mitä maaleja on aiemmin käytetty - senkun käy hakemassa tarvittavat tuotteet.  Ensi vuonna meilläkin on jo tämä tieto valmiina
.

Internationalin pohjamaalit

Maritim sai meiltä ihan kivan määrän purjehdusyksiköitä kassaansa: primer, antifouling-maali, rungonpuhdistusaine, kiilloitusaine, vaha,... Tältä osin tieto pitäisi oman lompakon paksumpana.

Tarvikehankinnat suoritettu

Työjärjestys rungon huollon osalta on seuraava

• Pressut ja pukit pois
• Pohjan puhdistus ja hionta
• Primerin laitto
• Veneen veden yläpuolisten osien puhdistus, kiillotus ja vahaus
• Antifouling maalin levitys

Pressun ja pukkien poisto. 

Yksi talvi ja muutamat myrskyt tekevät paksummastakin pressusta kertakäyttötavaraa. Ensi syksyn hankintalistalle lisätään paksumpi pressu.
Myös veneen pukitukseen on syytä käyttää vielä enemmän aikaa, vaikkakin tämänhetkinen rakennelma hyvin toimikin.  Pressu on lyönyt paapuurin puoleiseen ajovalon pidikkeeseen niin, että se on irronnut hitsauksestaan. Keulasta pressu on hionut maalin pois viiden sentin matkalta. Tuulella on melkoinen voima. Purukumin sijaan paikkasimme ongelman jeesusteipillä. Hitsipilliä on syytä lähteä etsimään kohtapuolin.

Aloitellaan rapsuttelua. 

Tarkoituksena on ensin hioa pohja niiltä osin missä tarvetta selkeimmin on ja pistää tämän jälkeen primeri päälle.  Vanhaa antifouling (myrkkymaalia) pitää kaikkien ohjeiden mukaisesti vesihioa, jottei myrkyt leviä ympäriinsä. Vettä ei Jätkäsaareen vielä tule, joten mukana on kolme kanisterillista vettä.

Vesihiontaa

Parin tunnin tehohionnan jälkeen pohjasta näkee hyvin ne paikat, joihin pohjamaalia on syytä laittaa. Venepukin tassujen aluset vaativat eniten hiontaa, Kaikenlaista eliöstöä oli näihin kohtiin tarttunut, sillä niihin ei oltu aikaisemmalla myrkkymaalauskerralla koskettu. Olikohan pelottanut josko vene kaatuu kun tassun ottaa auki? Kölillähän se kaikki paino on. Kunhan ei mene kannelle pomppimaan tassun ollessa irti niin eipä tuulettomassa kelissä mitään hätää ole.

Köli vaatii vähän tehokkkaammat välineet jotta päästään ihan rautaan asti hiomaan  ruosteet pois. Hiomakone laulaa ja puhdistaa niin maalit kuin ruosteet.  Nopeasti primeri päälle ettei korroosio pääse heti kiinni puhdistettuun pintaan.

Primeriä tarvittaviin osiin. Tehdään TiMistä leopardi

Jatketaan hinkkailulla

Kun olimme primerillä laikuttaneet TiMin pohjan, oli aika siirtyä vesirajan yläpuolisen osan käsittelyyn. Työvaiheitä miettiessämme ensisimäisenä oli tottakai edessä se kaikkein aikaa vaativin osuus eli rapsutus, mutta antifoulingin osalta emme pidä kiirettä. Kuulimme Jätkäsaaren naapureilta että antifouling on syytä laittaakin mahdollisimman lähellä veneenlaskua pohjaan 1 - 14 vrk aikaikkunassa. Tämä sopii meille. Lauantaina 9. toukokuuuta olisi tarkoitus TiMi saada veteen. Sinne on vielä aikaa. Vahaamalla ja kiillottamalla vene yläpuolisilta osilta priimakuntoon voidaan rauhassa levittää antifouling pohjaan lopuksi.

TiMi on maalattu aiemmin ja täytytypä myöntä ettei vesirajan yläpuolinen maalipinta ei ole ihan niitä parhaimpia. Läheltä katsoen aika laikukas ja huonohkosti maalattu. Tämän lisäksi likainen, paljon pieniä ja hieman isompiakin naarmuja.

Pientä ja vähän isompaa naarmua

Mutta kyllä me tästä nätti vene saadaan jo täksi kaudeksi! Likaisuus lähtee oksaalihapolla/muilla pesuainilla, pienet naarmut kiillotusaineella ja isommat naarmut täytyy paklata gelgoat puttyllä. Toivottavasti löytyy suht oikean värinen valkoinen sillä juuri valkoinen väri on tältä osin aika hankala.

Käsittelimme TiMin rungon varovasti kauttaaltaan oksaalihappoa sisältävällä pesuaineella. Oksaalihappo (happoa kun on) tunkeutuu huokosiin ja avaa pintaa. Tämän jälkeen otimme käyttöön puhdistusaineen jota hinkattiin sienellä hyvinkin yksityiskohtaisesti kaikista osista. Jo tämä käsittely poisti pienimmät naarmut pinnasta.

Lähteehän se kun vähän (enemmänkin) hinkkaa

Seuraavaksi vuorossa oli kiillotus, joka samalla poistaa loputkin naarmut ja antaa pinnalle parhaan mahdollisen kiillon ennen vahausta. Tämäkin osuus on syytä tehdä pieteetillä. Kiirettä ei ole ja mitä enemmän tähän käyttää aikaa sitä paremman loppputuloksen saa aikaiseksi. Koneella myllyttäminenkin voisi tulla kyseeseen mutta tässäpä hyvää kuntoilua samalla. Tietääpä tehneensä kun ilta saa...

HinkHink... Rapsraps... jatkuu vielä iltaisin parisen viikkoa.

Tältä näyttää nyt:  12.4.2015

Ruoripinnan kunnostusta ja muita puutöitä

Ruoripinna 

Vanha lakkaus lohkeili jo päältä ja pinna näytti aikansa eläneeltä. Lakka hiottiin ensin kokonaan pois. Tämän jälkeen  pinna käsiteltiin Teak restorerilla (periaatteessa oksaalihapolla), harjattiin ja pestiin runsaalla vedellä. Tämä toistettiin muutaman päivän kuluttua uudelleen. Hyvin kuivuttuaan pinna öljyttiin teaköljyllä.

Ensimmäinen käsittely oksaalihapolla

Oksaalihappoa saa valmiina ostettua kaupoista. Näyttäisi siltä että tuotekuvausten mukaan suurin osa kaikista sekä teak -  että veneen rungon puhdistusaineista sisältää tätä raparperihappoa. Sitä saa ostettua myös sellaisenaan joistakin apteekeista.

Kallista ja halpaa. Teak Restorer == oksaalihappo, jota saa hyvinvarustelluista apteekeista

Yksinkertaista mutta aikaavievää touhua. Peruspuhdetöitä :) Onneksi mukavaa sellaista.

Sitlooran luukku

Luukku olis saanut damagea osakseen aikaisemmalta omistajaltaan. Luukku kaipasi hieman liimaa ja sikaflexiä. 

Pala puuttuu

Vanha sikaflex puukolla irti ja puupala liimalla kiinni.

Annetaan kuivua

Irti lähtenyt puuosa liimattiin kiinni luukkuun, teipattiin varmuudenvuoksi jeesusteipillä ja jätettiin seuraavaaksi viikoksi kuivumaan. 

Seuraavana viikonloppuna laitettiin sikaflex. Maalarinteipillä rajattiin sauma, laitettiin sikaflexiä saumaan ja tasoitettiin lastalla. Maalarinteippi poistettiin ennenkuin sikaflex kuivui. Lopputulos näyttää hyvältä. Aivan kuin alkuperäinen.

Sikaflex - yleisnimitykseni täytemassalle

Luukku itse saa vielä osakseen sisäpintaan silikonisaumauksen, oksaalihappokylvyn ja öljyämisen. Tehdään sama oksaalihappokylpy ja öljyäminen sitlooran muille puuosille kesällä.
Warehousen tehtävälistalla ovat vielä sitlooran lattiaritilän korjaus sekä pilssiluukun hionta ja öljyäminen.

Tehtävää riittää

Patjaston mittausta

Venemessuilla pyydetty tarjous patjastosta saapui. Vanhojen patjojen mittojen mukaan tehty tarjous oli kallis mutta budjettimme raameissa. Itse tehtynä patjat saisi toki halvemmalla, mutta se tarkoittaa että pitäisi sitten osatakin jotain. Noin 50EUR/m hintaista kangasta kun ei viitisisi ihan itse osaamattomuudellaan tärvellä.

Tärkeintähän on nyt saada jonkinlainen ymmärrys eri vaiheiden hinnoista. Mitä kustantavat:

• uudet vaahtomuovit?
• Vaahtomuovien ja päällysosien muotoonleikkaus?  
• uudet kankaat?
• kankaiden ompelu?

Tehdään tämän perusteella sitten päätös mistä kaikkialta nämä eri osaset hankitaan vai teetätetäänkö samassa paikassa.

Haluamme salongin ja keulapiikin istuinpatjoihin hieman enemmän paksuutta. 10 cm patjan paksuus tuntuu hyvältä, Täytyyhän muistaa, että näissä olisi syytä kyetä nukkumaan ilman isompia selkäongelmia. Keulapiikkiin voidaan lisäksi miettiä erillistä petaria.
Pistopunkan patja saa olla paksuudeltaan 5cm. Puolet paksumpi patja vie turhaa tilaa eikä siellä niinkään nukuta. Ompahan enemmän säilytytilaa tarvittaessa.

Aiemmat patjat ovat olleet 7cm, joten mittaus on hyvä tehdä uusiksi. Yksikään patjoista ei ole samanlainen, koska  runko levenee/kapenee eri tavalla veneen keulasta perään (no s**t Sherlock ;) Tämä tuottaa omat haasteensa vaahtomuovin leikkaamiseen ja oikeanlaisen kaavan tekemiseen kankaan osalta.

Tarvikkeemme ovat pätkä kakkosvitos lankkua, mittanauha, paperia ja kynä.

Perusmitat patjaston pohjan osalta on helppo mitata. Patjan pituus ja sen leveys (30 cm välein) tulee nopasti paperille. Sen jälkeen aloitetaan mittaamaan patjan ylätason pituutta ja leveyttä.

Tähän on onneksi hyvänä apuna pätkä kakkosvitosta..Lankku, joka on  5 x 10 senttiä toimii loistavasti patjan korkeuden simuloimiseen. Suora lankku runkoa vasten samoille kohdille 30 sentin välein joista patjan leveyskin mitattiin.  Sitten mitataan paljonko runko kaareutuu kussakin mittauspisteessä kymmenen senttiä korkeammalla. Pistopunkassa lankku lappeelleen niin saadaan mitattua viisisenttisen patjan yläosan leveys. Pistopunkasta löytyikin suurimmat eroavaisuudet patjan pohjan ja yläpinnan mitoissa.

Salongin pentterinpuoleisen patjan yläreuna on
kauttaaltaan 2,5 senttiä leveämpi pohjaan nähden. 

Mitat paperille ja iltapuhteina mitoituskuvat koneella pdef:ksi. Hyvät Laitamme nämä piirrokset muillekin Ohlson29:n veneen omistajille tarjolle erilliselle sivulle blogin kylkeen. Saahan niistä muutkin purjehduskollegat hyvät mallikuvat siitä kuinka patjaston mitoitus voidaan kuvata.